Joulupukkiin liittyviä määritelmiä
Eläintarhat
Kaikkien eläinten hyvinvointi on lähellä Joulupukin sydäntä, ei ainoastaan
hänen omien porojensa. Esimerkiki Ranuan eläinpuistossa vietetään aina
myös eläinten joulua, johon osallistuvat kaikki tarhan arktiset eläimet
sopuleista ilveksiin. Karhut tosin nukkuvat joulunaikaan talviunta eivätkä
valitettavasti voi osallistua juhliin.
Joulupukilla on Lapissa muutamia omia poropuistoja. Näitä ovat Sallan ja
Santaparkin poropuistot, Vuotson porokylä ym. joissa kaikissa on poroilla
näytelmän tähtirooli.
Helikopteri
Joulupukilla on toisinaan niin kiire paikasta toiseen, että hänen on
otettava avukseen helikopteri. Siihen mahtuu kerralla myös enemmän
joululahjoja kuin poron rekeen.
Hyvää joulua
Joulupukin on syytä osata toivottaa hyvää joulua mahdollisimman monella
kielellä. Monessa maassa hyvän joulun toivotukseen liittyy aina myös hyvän
uuden vuoden viesti.
Buriid Juoullaid ja Lihkolas Odda Jagi (saameksi)
God Jul och Gott Nytt År (ruotsiksi)
Merry Christmas and a Happy New Year (englanniksi)
Glædlig Jul og Godt Nytår (tanskaksi)
Joyeux noël et bonne Année (ranskaksi.)
Frohe Weihnachten und ein gutes Neues Jahr (saksaksi)
Häid joule ja onnelikku uut aastat (viroksi)
Feliz navidad y prospero Año Nuevo (espanjaksi)
Buon Natale e Felice Anno Nuovo (italiaksi)
Kellemes Karacsonyiunnepeket & Boldog Új Évet (unkariksi)
Japaniksi joulupukki toivottaa hyvää joulua sanomalla: "meeri kurisumasu"
Ikä
Joulupukki on niin vanha, ettei hän muista enää itsekään ikäänsä. Mutta
eihän sillä ole mitään väliä, sillä tällainen vanhan oloinen, mutta iätön
ja ystävällinen Joulupukki on kaikkien hyväksymä ja rakastama joulumielen
tuoja ilman henkilöllisyyskorttiakin.
Joulukuusi
Saksalainen 1800-luvun taiteilija teki Lutherista taulun, jossa tämä istuu
perheineen joulukuusen ympärillä. Se ei ole kuitenkaan historiallinen
totuus, sillä Luther eli 1500-luvulla, jolloin kuusia ei käytetty
kodeissa. Kuva jätti kuitenkin kuusen kaipuun ihmisten sydämeen.
Joulukuusen synnyinmaita on kuitenkin Saksa, josta koristeltuja kuusia on
löytynyt todistettavasti ainakin 1600-luvulta alkaen. Ensimmäinen tieto
suomalaisesta joulukuusesta on vuodelta 1830, ja kun kansakouluissa
ruvettiin viettämään kuusijuhlia, siitä tuli tunnettu joulun julistaja
latvassa olevine tähtineen. Kuusta koristavat kynttilät, lippunauhat ja
enkelit. Joulupukki toimittaa usein etukäteen lahjansa kuusen alle
valmiiksi odottamaan lahjojen jakoa.
Joululaulut
Kaikkien aikojen rakkaimpia suomalaisia joululauluja on P.J.Hannikaisen
säveltämä ja sanoittama "Joulupukki, joulupukki, valkoparta vanha ukki"
yli sata vuotta sitten. Suomessa lauletaan joulun aikaan sekä kirkoissa
että muissa yhteyksissä paljon joululauluja. Yksi kauneimpia joululauluja
on "Maa on niin kaunis" . Se on saksalainen kansansävelmä 1800-luvulta,
B.S.Ingemannin sanat on suomentanut Hilja Haahti. Toinen harras ja
suomalaisten rakastama joululaulu on Jean Sibeliuksen säveltämä ja Sakari
Topeliuksen sanoittama En etsi valtaa loistoa -joululaulu.
Maailman kuuluisin joululaulu on Bing Crosbyn vuonna 1942 levyttämä
joululaulu "White Christmas", "Valkea joulu".
Joulupukkien olisi syytä osata paljon myös suomalaisia joululauluja ja
opettaa niitä vierailleen.
Joulumuori
Joulumuori esiintyy harvemmin julkisesti, sillä hänellä on tärkeä
tehtävänsä pitää Korvatunturi toiminnassa, jotta Joulupukki ja tontut
voivat tehdä omia töitään. Savukoskella Korvatunturin pitäjässä
Joulumuorilla on oma kammarinsa, jossa hän näyttäytyy. Joulumuori on
kuitenkin nykyisin esillä enemmän kuin ennen, ja hän on yhtä sydämellinen
ja ystävällinen kuin Joulupukkikin. Joulumuori tuo kuvaan mukaan lämmintä
äidillisyyttä, hänen syliinsä lasten on helpompi kiivetä kuin joskus
jännitystä herättävän joulupukin. Joulumuori on kiltti jouluäiti, jota on
mukava halia. Hän täydentää ja pehmentää Joulupukin kuvaa. Joulumuorilla
pitäisi olla kaulassa avaimet ja kapusta vyöllä ja paljon pieniä
paikkataskuja, joihin voi panna ihan mitä tahansa pikkutavaroita.
Joulupukin ulkonäkö
Joulupukki voi olla eri näköinen, riippuen tilanteista missä hän liikkuu
ja näkyy tai missä yhteydessä hän esiintyy. Joulupukki on kuitenkin aina
Joulupukki, olipa hänellä sitten pidempi tai lyhyempi parta tai lapikkaat
tai villasukat jalassaan.
Kaamos
Joulunaikaan napapiirillä vallitsee sininen hämärä, kaamos, koska aurinko
ei nouse taivaanrannan yläpuolelle. Mutta kaamos, sydäntalven auringoton
aika, on hyvin kaunista, koska valkea lumi, kirkkaat tähdet ja joulun
monet valkeat tekevät ympäristöstä satumaalauksen. Aurinko menee
talviunille marraskuun lopulla ja herää taas tammikuun puolivälissä.
Kirjasto
Pajakylässä on Joulupukin postitoimistoa vastapäätä kaikille avoin
kirjasto, jossa voi käydä lukemassa monella kielellä julkaistuja,
Joulupukkiin liittyviä kirjoja.
Korvatunturi
Korvatunturi on Joulupukin koti, joka sijaitsee Suomen Lapissa. Tunturin
laella on kolme korvaa, joilla Joulupukki kuulee maailman kaikkien lasten
toiveet. Korvatunturi on niin salainen paikka, ettei sinne ole pääsyä
kenellekään muulle kuin Joulupukille, Joulumuorille ja sadoille tontuille.
Korvatunturi on 483 metriä korkea tunturi, jonka korvat toimivat kuin
satelliitit.
Kultavaltaus
Korvatunturilla asuessaan Joulupukki on aina tiennyt, että Lapissa on
kultaa. Hänellä on omat kultavaltauksensa Lapissa. Nykyisin Joulupukki ei
juuri itse ehdi kullanhuuhdontaan, vaan sen tekevät tarvittaessa
kultatontut. Päätonttu on nimeltään Hippu. Saamastaan kullasta Joulupukin
korutontut tekevät joskus äideille ja mummoille valtavan kauniita pieniä
kultakoruja joululahjaksi. Joulupukin kultavaltaus on yhtä salainen paikka
kuin Korvatunturin kotikin, kukaan ei ole koskaan löytänyt sitä.
Lady Santa
Joulupukinmuorin nimi englanniksi on Lady Santa. Hänestä käytetään myös
muitakin nimiä kuten Mrs. Santa tai Mother Christmas.
Lappi
Joulupukin kotimaa Lappi sijaitsee pohjoisella napapiirillä.
Lentokenttä
Rovaniemen lentoasema on Joulupukin Wirallinen Lentoasema.
Lentäminen
Joulupukki käyttää joskus lentokonetta siirtyessään paikasta toiseen tai
markkinoidessaan Suomea maailman ainoana oikeana Joulupukin kotimaana.
Joulupukista on tullut kielitaitoinen diplomaatti, joka kulkee ulkomailla
kaikkina vuodenaikoina.
Lumi
Lumi on jääkiteistä koostuva valkea hiutaleinen aine, joka peittää Lapin
marraskuusta pitkälle kevääseen. Lumesta voi tehdä lumiukkoja,
lumilinnoja, lumipalloja. Lumihiutaleet leijailevat kauniina talvipäivänä
kuin keijut kohti maata. Lumihangella ajelee Joulupukki pulkkineen
kepeästi koska pakkasen kovettama hanki kannattaa suuriakin painoja. Lumi
ja vesi yhdessä tekevät jäätä. Jäälyhdyt kuuluvat suomalaiseen jouluun.
Jäällä luistellaan ja hangilla hiihdellään. Ensilumi on aina vaikuttavin,
silloin lunta sataa, pyryttää, tuiskuaa, tupruttaa.
Matkapuhelin
Joulupukilla on punainen oma kännykkä, jonka ruudulla voivat vilistää
porot ja itse Joulupukki.
Monessa paikassa yhtä aikaa
Porot osaavat murtaa aikavallin, siksi ne pystyvät niin nopeasti
juoksemaan moneen paikkaan maapallolla joulunaikana. Joulupukilla on
satojen vuosien elämänkokemus, josta on muodostunut häneen ihmeellistä
salaista voimaa, jolla hän pystyy tekemään jouluisia ihmetekojaan.
Joulupukilla on karismaa, samanlaista hengenvoimaa kuin joillakin
ihmisilläkin. Siksi Joulupukin ilmestyminen samaan aikaan paikasta toiseen
on aivan luonnollista. Syvimmän salaisuutensa Joulupukki tietää kuitenkin
vain itse.
Onneksi maailman eri lapset ovat tottuneet saamaan lahjojaan eri päivinä.
Tämä ajanjakso alkaa joulukuun kuudentena, Pyhän Nikolauksen
syntymäpäivänä, ja päättyy tammikuun kuudentena, loppiaisena, joten
Joulupukilla on aikaa kuukausi lahjojen jakamiseen maapallon jokaisessa
kolkassa. Onhan asiassa mukana paljon taikuutta ja salaisuuksiakin, mutta
tämä ei ole taikuutta: Kun kello on seitsemän illalla Tokiossa, se on
Suomen Lapissa keskipäivällä kaksitoista, ja New Yorkissa viisi aamulla.
Tämä selittää osaltaan sen, ettei Joulupukki itse asiassa samalla
kellonlyömällä jaa joka maassa joululahjojaan.
Napapiiri
Vuonna 1950 ponnisteli Suomi sodan jälkeen takaisin maailmankartalle.
Pohjoisella napapiirillä 66°33'07'' pohjoista leveyttä ja 25°50'51''
pituutta oli siihen aikaan pieni maja, joka oli rakennettu maailmankuulun
Amerikan presidentin puolison Eleanor Rooseveltin vierailun kunniaksi
Suomen Lappiin. Näin tuli rouva Rooseveltista koko Pajakylän kummitäti, ja
majakin on vielä Pajakylässä muistona tästä tärkeästä vierailusta.
Alkukesästä paistaa Napapiirillä aurinko 24 tuntia päivässä. Joulunaikaan
aurinko nukkuu talviunta eikä se näyttäydy. Mutta taivaan värit ovat
kirkkaita ja upeita.
Joulupukki on vain Suomessa tavattavissa vuoden jokaisena päivänä
maksutta.
Oma loma
Joulupukilla ja Joulumuorilla ja tontuilla on kesällä aikaa rentoutua.
Silloin onnekas vaeltaja voi nähdä heidät onkimassa tai marjoja poimimassa
Lapin tuntureilla. Joskus Joulupukki ehtii mieliharrastukselleen,
kullanhuuhdontaankin. He käyvät myös saunassa ja uskaltavat joskus
pujahtaa löylyjen jälkeen hyisen kylmään järveen.
Onko täällä kilttejä lapsia?
Suomen Joulupukki ei sano sisään tullessaan Ho!Ho!Ho! vaan kysyy "Onko
täällä kilttejä lapsia?". Ho-huudahdukset kuuluvat Amerikalle, joka on
tuottanut maailmalle paljon jouluaiheita kuten maailmankuuluja lauluja,
elokuvia, punaisia joulupukkeja ym. Mutta suomalainen Joulupukki
kunnioittaa suomalaista perinnettä ja joulunajan arvomaailmaa.
Joulunaikaan tontut liikkuvat kaikkialla ja seurailevat, ovatko lapset
kilttejä.
Pakkanen
Pakkaseksi kutsutaan säätilaa jolloin lämpömittari näyttää alle nollan eli
miinusasteita. Lapissa saattaa mittari joskus laskea jopa 30 asteeseen,
jolloin on todella kylmää. Ulkona pakkasessa kävellessä kuulee usein
kuinka lumi narskuu kenkien alla. Nurkissa voi pakkanen myös paukkua.
Suomalaisissa taloissa on kuitenkin aina niin moninkertaiset ikkunat ja
hyvä lämmitys, ettei pakkanen pääse koskaan nipistämään sisällä olijoita.
Porot
Joulupukin maailmankuulu poro on nimeltään Petteri Punakuono. Mutta
Petteri on vain yksi poroista, koska ei Joulupukki millään voisi yhdellä
porolla tehdä tuhansia matkojaan lasten luokse. Muita Joulupukin poroja
ovat Ailu, Suivakka, Mutsikki, Valkko, Tilkku, Sipsu, Täpy, Turpo, Pyry,
Kipinä, Maskotti, Saukki, Poku. Porot ovat kaikki eri värisiä ja eri
luonteisia. Ne ovat valkoisia, tummanharmaita, täplikkäitä. Joulupukin
porot ovat urosporoja, jotka painavat noin sata kiloa, niillä on voimia
kuljettaa itse Joulupukkia ja monia lahjasäkkejä pitkienkin matkojen
päähän.
Petteri Punakuonon nimi englanniksi on Rudolph the Rednosed. Sen punainen
nenä valaisee joulunajan pimeinä iltoina Joulupukin matkoja halki ilmojen.
Porovuosi
Joulupukki elää aika paljon Suomen Lapissa porovuoden mukaan, paitsi
joulunaikaan. Porovuosi muodostuu pohjoisen luonnon rytmistä ja
vuodenaikoihin liittyvistä poronhoitotöistä.
Poronvasat syntyvät kevätkesällä, ne painavat viitisen kiloa. Juhannuksen
aikoihin hyttyset ajavat porot suuriin laumoihin eli tokkiin tuntureille.
Porotontut sanovatkin, että hyttyset ovat heidän apulaisiaan, koska
silloin saa helposti porot kaikki koolle, jotta ne saisivat omat
korvamerkkinsä. Jokaisella poronomistajalla on oma korvamerkkinsä, josta
hän sitten erottaa omat poronsa. Joulupukillakin on aivan oma korvamerkki,
siitä tunnistaa Korvatunturin:
Asen poikki sisään, pistel muorille, päällä pistel ylös pukille, pistel
Nippe- tontulle, terävä pistel oikea alla.
Porot syövät harmaata jäkälää, joka on eräänlaista Lapin sammalta.
Syksyisin ne syövät sieniä, joita kasvaa runsaasti Lapissa. Jouluna
jäkälänkulutus on tosi suurta.
Porot ovat puolikesyjä olentoja, ja juuri niiden vähän villiä luonnetta on
kiittäminen siitä, että ne jaksavat joulunaikaan tehdä niin monia pitkiä
matkoja.
Postitoimisto
Joulupukin pääpostitoimisto sijaitsee Pajakylässä pohjoisella
napapiirillä. Joulupukille tulee sinne niin paljon postia, etteivät kaikki
kymmenet postitontut ehtisi sitä millään käsitellä ilman tietokoneita.
Joulupukki saa noin miljoona kirjettä vuodessa, mikä on joulupukkipostin
ehdoton maailmanennätys. Kirjeitä tulee jo niin paljon, että joulupukki on
kutsunut postin apuun. Posti on keskittänyt kirjeitten tilaamisen
aikuisten tehtäväksi.He voivat tilata Joulupukilta maksullisen kirjeen,
jonka lapsi saa jouluksi. Mukana on myös Joulupukin pieni lahja.
Pajakylän postitoimistossa kirjetontut istuvat joulun alla hyvin ahkerasti
tietokoneittensa ääressä. Ja postimerkkitontut liimaavat kuoriin kauniita
suomalaisia joulupostimerkkejä, joita on käytetty jo vuodesta 1973 alkaen.
Suomalaiset ovat ahkeria joulukorttien lähettäjiä, sillä posti kuljettaa
vuodessa noin 52 miljoonaa joulukorttia.
Pulkka
Joulupukki kulkee poron vetämällä pulkalla. Pulkka eli ahkio on
ikiaikainen Lapin kulkuväline, jota poro vetää. Lapin asukkaat oppivat
pulkan teon majavilta! Kun majavat rakensivat talvipesää ja jyrsivät
niiden rakennusaineeksi haavanpätkiä, yksi majava asettui selälleen pätkät
sylissään ja toiset vetivät majavaa kuin rekeä.
Pyhä Nikolaus
Pyhä Nikolaus syntyi vuonna 270 jKr Välimeren rannikolla, nykyisessä
Patara-nimisessä raunioituneessa pikkukaupungissa Turkissa, aivan lähellä
Rhodoksen lomasaarta. Kaupunki oli siihen aikaan rikas kauppakaupunki ja
silloisen valtakunnan Lyykian pääkaupunki. Pyhään Nikolaus -perinteeseen
perustuu myös Joulupukin toimenkuvan synty.
Pyhä Nikolaus kuoli Myran pienen kaupungin hyvin kunnioitettuna piispana
Demren maakunnassa vuonna 347 jKr. Hänet nimitettiin myöhemmin
pyhimykseksi ja metsälintujen, merimiesten, pienten lasten ym.
suojelijaksi.
Hän pelasti kerran köyhän miehen suuresta pulasta. Miehellä ei ollut rahaa
kolmen tyttärensä myötäjäisiin, vaan tyttäret pelkäsivät että isän oli
pakko myydä heidät tuntemattomille miehille. Pyhä Nikolaus pudotti salaa
savupiipusta tyttärien takan reunalla kuivumassa oleviin sukkiin
kultarahoja, joilla isä sitten naitti tyttönsä näiden haluamille
aviomiehille. Koskaan ei selvinnyt kenellekään, kuka rahat oli sukkiin
pannut, vasta myöhempien aikojen historiantutkimus on tämän selvittänyt.
Joulupukki on ottanut tämän kauniin ja salaisen tavan omaksi
joulufilosofiakseen: hänkin ilmestyy jouluna salaperäisesti koteihin ja
antaa lahjansa ja katoaa tullakseen takaisin taas seuraavana jouluna.
Pyhän Nikolauksen syntymäpäivä on sama kuin Suomen itsenäisyyspäivä,
joulukuun kuudes.
Reki
Silloin kun Joulupukilla on paljon lahjoja kuljetettavana, hän käyttää
pulkkaa suurempaa rekeä, jota vetää useampi kuin yksi poro. Joulupukin
esi-isät ovat Suomessa käyttäneet rekeä talvisena kulkuvälineenä jo kuusi
tuhatta vuotta sitten.
Revontulet
Kun Lapin tuntureilla liikkuu Kettu Repolainen, se synnyttää upeat
valoilmiöt huiskimalla tuuhealla hännällään lumikinoksia, joiden kiteet
lentävät ilmaan ja muodostavat maailman kauneimman valonäytelmän,
revontulet. Tuo Lapin ainutlaatuinen valoilmiö muistuttaa vihreän, valkean
ja punaisen eri sävyisiä ylös ja alas ja sivulta toiselle sirosti
tanssivia lohikäärmeitä. Tontut ja Joulupukki ovat olleet hyvin viisaita,
sillä he ovat palkanneet Ketun apulaisekseen. Aina kun jossakin tarvitaan
apua tai jollakin on tärkeää asiaa, Kettu kutsutaan kolmella vihellyksellä
paikalle ja pyydetään tätä synnyttämään revontulet. Silloin jokainen
tietää mitä heti pitää tehdä: hypätä nopeimman poron selkään tai pulkkaan
ja matkata apuun.
Ruoka
Kuten Joulupukista ja Joulumuorista jo päältä päin näkyy, he ovat
aikamoisia herkkusuita, mutta ihan terveellä tavalla. Aamuisin syödään
aina puuroa, ja kumpikin rakastaa aamukahvia, jota ilman he eivät oikein
kunnolla herää päivän puuhiin. Puuron kanssa juodaan poronmaitoa.
Voileivät maistuvat Korvatunturin koko väelle päivänmittaan usein. Kunnon
ruisleivän päällä on loimulohta. Lisäksi syödään leipäjuustoa ja
lakkahilloa. Varsinainen päivän pääateria koostuu Lapin puikulaperunoista
ja mainioista suomalaisista herkkukaloista, lakkaleivoksista tai
puolukkakiisselistä.
Joulumuori ja tontut juovat aina puolukkamehua tai variksenmarjamehua. Ja
kaikki syövät varsinkin jouluna aivan hirveän paljon piparkakkuja, joita
piparitontut leipovat suuressa uunissa. Jouluna ei paljon Korvatunturin
väki ehdi syödä, mutta suurella ruokapöydällä on kuitenkin koko ajan
tarjolla jättimäinen joulukinkku, josta Joulumuori leikkaa paksuja
viipaleita aina sen mukaan, miten monta nälkäistä on käsi ojossa
odottamassa. Kinkunviipale herkullisen joululimpun kanssa saa ihmeitä
aikaan, työt sujuvat taas kuin leikiten. Ja kuumaa mustasta viinimarjasta
valmistettua jouluglögiä juodaan Korvatunturilla joulukuussa satoja
litroja.
Korvatunturin väki yrittää kuitenkin kerran jouluna syödä ihan oikean
suomalaisen jouluaterian. Siihen kuuluvat rosolli ja sillit, tietysti
kinkku ja peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot, jälkiruokana
luumukiisseliä ja kahvin kanssa Joulumuorin leipomat joulutortut. Joulun
paras kohta on kuitenkin valkoisen joulupuuron nauttiminen. Se, joka
löytää puurosta mantelisilmän, saa toivoa ihan mitä tahansa ja toive
toteutuu tulevan vuoden aikana.
Santa
Joulupukin nimi englanninkielellä on tuttavallisesti Santa. Britanniassa
Joulupukki on nimeltään Father Christmas, Amerikassa Santa Claus tai
pelkästään Santa tai St. Nicolaus. Ranskaksi Père tai Papa Noël, saksaksi
der Weichnachtsmann, joka tarkoittaa nimenomaan lahjojentuojapukkia.
Ruotsin ruotsiksi se on aina jultomte, vain Suomen ruotsalaiset käyttävät
sanaa julgubbe.
Santapark
Santapark on maailman ensimmäinen Joulupukin huvipuisto Joulupukkeineen,
tonttuineen ja poroineen Napapiirillä. Rovaniemen maalaiskunnan
Syväsenvaaran uumenissa olevaan luolaan pääsee tutustumaan ympäri vuoden.
Suomalainen joulu
Suomalaisen joulun voi kokea niin pohjoisessa kuin etelässä, idässä ja
lännessa 1160 kilometriä pitkää ja 540 kilometriä leveää Suomen maata.
Suomalainen joulu muodostuu joulun odotuksesta, lumesta, elävän tulen
tuomasta lämmöstä ja valosta, joulukuusen hausta ja koristelusta,
vanhanaikaisista rekiajeluista, poro- tai koiravaljakkoajeluista taikka
uuden ajan moottorikelkoista, hiihdosta, luistelusta, laskettelusta,
kelkka- ja pulkkamäistä, joulun perinneruuista, saaristolaisperinteestä,
Lucia-neidosta, tiernapoikaperinteestä, joulumarkkinoista ja -torista,
joulurauhan julistuksesta, joulukirkosta, joululauluista ja tietysti
Joulupukin vierailusta sekä varsinkin kouluissa leikittävistä
tonttuleikeistä.
Suomalainen joulu voi olla sekä kaupunkijoulu että perinteinen
maaseutujoulu, ulkomainen vieras voi tulla pikakäynnille pukin luo
lentokoneella tai viettää viihtyisän joulun myös hotellissa ja kaikkea
siltä väliltä.
Ja kuitenkin: jouluna maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.
Teatteri
Rovaniemen kaupunginteatterilla on aina joulunaikaan ohjelmassaan
joulumusiikkiteatteria.
Tontut
Suomen metsissä ja taloissa ja saunoissa on kautta aikojen asunut
näkymättömiä pieniä haltijoita tai henkiä, jotka ovat auttaneet ihmistä
hänen monissa askareissaan. Kotipiiriä hoiti ihmisen apuna suuri
haltijoitten eli tonttujen joukko, nämä olivat sauna-, riihi-, talli-,
navetta- ym. tonttuja, joista täytyi pitää huolta ja joille piti antaa mm.
puuroa joulunaikaan. Jos tonttua kohdeltiin hyvin, se viipyi talossa ja
auttoi talonväkeä monessa työssä. Huonosti kohdellut tontut muuttivat pois
talosta.
Suomen kielen isä Mikael Agricola kirjoitti vuonna 1551 ilmestyneen
Psalttarissa esipuheen tontusta: "Tontu honen menon hallitzi" eli tonttu
hallitsi huoneen menon eli piti kodin järjestyksessä. Kuuluisan
ruotsalaisluostarin perustajan Pyhän Birgitan tiedetään henkilökohtaisesti
tunteneen häntä auttaneen tontun!
Nykytontut asuvat Joulupukin ja Joulumuorin kanssa Lapin Korvatunturissa,
mutta heitä näkee paljon varsinkin joulunaikaan kaikkialla Suomessa.
Tontut ovat erikoistuneet erilaisiin töihin: lahjatontut tekevät
joululahjoja, postitontut huolehtivat Joulupukin postitoimistosta ja sen
laajasta kirjeenvaihdosta, keittiötontut auttavat ruoanlaitossa,
karkkitontut tekevät joulukarkkeja, porotontut hoitavat poroja,
kalastajatontut tuovat lohta Joulupukin ruokapöytään, marjatontut
marjastavat, puurotontut tekevät joulupuuron, autotontut ajavat autoa,
tietokonetontut hoitavat nykyaikaista tiedonvälitystä, puhelintontut
vastaavat puhelimeen, nukketontut tekevät nukkeja, kutojatontut kutovat
kauniita sukkia ja lapasia jne. jne. aivan loputtomiin.
Tontut ovat kooltaan pienempiä kuin Joulupukki, mutta heidänkään ikäänsä
ei tiedä kukaan, eivät he itsekään. Ja kun Joulupukki ja Joulumuori
tarvitsevat lisää tonttuja, he ottavat esille suuren rautapadan, panevat
siihen joulukuusen käpyjä, punaisen peitteen päälle, ja Joulumuori sanoo
sen jälkeen muutaman salasanan. Seuraavana päivänä Joulumuori ottaa pois
peitteen, ja padasta hypähtää lattialle tonttulauma iloisesti nauraen ja
rupatellen. Ja niin Joulumuori antaa jokaiselle uudelle tontulleen nimen
ja tehtävän.
Turun linnan Tonttu-Ukko
Turun linnassa asuu maankuulu Tonttu-Ukko, jonka ikä ja syntymä ovat yhtä
salaperäistä satua kuin itse Joulupukinkin. Siihen aikaan kun Turun
joulukaupungissa oli vain 150 asukasta, siellä oli hyvin paljon tonttuja,
jotka asuivat nimikkopaikoillaan ja huolehtivat tehtävistään. Tonttu-Ukko
luonnollisesti piti huolta linnasta Murre-kissansa kanssa ja pitää linnan
edelleenkin kunnossa, jotta vieraat viihtyisivät siellä.
Turusta julistettu joulurauha
Turusta julistetaan joulurauha joulukuun 24. päivänä eli jouluaattona
kello kaksitoista. Joulurauha-käsite tunnettiin jo 1200-luvulla
valtakunnassa, johon Suomikin kuului. Ensi kerran käytettiin suomen kieltä
julistuksessa vuonna 1711. Nykyisen julistuksen sanamuoto perustuu
Kristiina -kuningattaren käskykirjeeseen 1640-luvulta. Nykymuodossa rauhaa
on julistettu radiossa vuodesta 1935. Televisio tuli kuvaan mukaan vuonna
1983.
Ulkomaan pukit ja tontut
Suomen Joulupukki elää sovussa ja rauhassa monien ulkomaalaisten
sukulaistensa ja työtovereittensa kanssa. Näitä ovat mm. Saksan
Weihnachtsmann, Venäjän Pakkasukko, Ruotsin Tomten, Norjan Julenissen,
Grönlannin Santa Claus ja monet monet muut. Kuitenkin ainoa oikea
Joulupukki asuu Suomessa.
|
